Hui, käärme
Nyt on kesän ensimmäinen kyy bongattu. Toivottavasti jää viimeiseksi kohtaamiseksi, sillä me emme kauheasti näistä otuksista tykkää! Jonkin verran tämä käärmeiden pelko (siis minun) rajoittaa meidän lenkkeilyalueita. Onneksi Jami keskittyi kaikkeen muuhun eikä huomannut lieroa, mentiin vaan nopsasti ohi. Lämmintä riittää vielä illallakin, joten ei mennä kauheen pitkiä lenkkejä vaan mennään monta lyhyempää.
Jami on viime aikoina tutustunut moniin uusiin koirakaverihin, jotka valitettavan usein on jostain muualta niin ei voi järkkäillä leikkitreffejä. Edellisenä päivänä uusin ja ehdottomasti kivoin koirakaveri oli pieni 7 kk poitsu, joka pysyi Jamin leikeissä mukana ja oli jopa vähän innokkaampikin kuin Jami. Tulivat niin hyvin juttuun, että Jami ei olisi malttanut lenkille lähteä ja suuremmaksi harmiksi ei ollutkaan kamu enää siellä kun tultiin takaisin. Pienen etsinnän jälkeen päästiin menemään kotiin sisälle.. Toivottavasti törmätään tähän kamuun vielä uudestaan! 🙂
Toinen suhteellisen uusi tuttavuus on pieni tyttö, joka ilmestyy aina jostain lähistöltä rapsuttelemaan ja leikkimään Jamin kanssa. Eilen tyttö leikki Jamin kanssa heinänvarrella ja totesi, että ”Sehän leikkii kuin kissa.”
Käveltiin yhden bussipysäkin ohi, jossa pieni poika sanois äidilleen ”Katso, apinahauva.” Ehdottomasti kaikkien aikojen paras letkautus! 😀
