Jami on pienestä saakka ollut superutelias ja tekee mitä vain jotta saisi vähän lisää huomiota. Tällä kertaa pieni vihreä maalipurkki oli apuna tuon huomion saavuttamisessa……..
Maalia oli myös matossa, sohvalla ja sängyllä. Jippii 😀
Ps. Jami testaa ultraäänipantaa
Muutama viikko sitten vietettiin rapujuhlia mökillä, meren rannalla. Jamin iloksi mukana oli kolme muuta koiraa 🙂 jotka eivät kuitenkaan jaksaneet/innostuneet leikkimään Jamin kanssa. Mutta niitä oli kiva haistella ja vähän tassulla törkkiä jos ne vaikka alkais leikkimään… Sen sijaan muut rapujuhlaan osallistujat jaksoivat rapsutella ja ihmetellä Jamin menoa. Jami viihtyi myös hiekkarannalla, mutta meressä oli sinilevää, joten kahlaamaan ei päästy – en päästänyt!
Kun tuli syöminkien aika, Jami viihtyi hyvin terassin pöydän alla, josta hän nappasi kaikki putoavat herkut. Uusia makujakin tuli esim. avokado. Ihan luvan kanssa Jami maistoi jokirapua ja söi varmaan kaksi omenaa 🙂 Harmi, ettei löydy kuvaa illan tarjoiluista, oli meinaan paljon kaikkia herkkuja.
Illalla istuttiin ulkona ja Jami nautti unista mun sylissä, vilttiin kääriytyneenä. Hyvin uni maistui.
Tuossa sohvalla oli kiva istuskella ja välillä kurkkia ulos ikkunasta.
Tänään sataa ja on muutenkin kurja ilma. Tällaisina päivinä kaipaa lämpiä elokuun päiviä tai miksei syyskuunkin.. Jami ainakin kaipailee auringossa loikoilua.. Se onkin yksi lempipuuhista. Paremman paikan puutteessa parvekkeen tuolikin kelpaa.
Maanantait ei varmasti ole kenenkään lempparipäiviä. Viikonlopun jäljiltä väsyttää ja paluu arkeen tuntuu raskaalta. Jami on selvästi samaa mieltä ja haluaisi jäädä vaan sänkyyn köllöttelemään. Mutta ei.. Jamin täytyy siirtyä omaan petiin olkkariin ja makuuhuoneen ovi suljetaan..
Tänään 26. päivä on Jamin yks wee synttärit eli tosi erityislaatuinen päivä! Meillä oli koirakaverit leikkimässä, koirat söivät herkkukakkua (maksalaatikkoa + 1 nakki) ja leikittiin Jamin synttärilahjalelulla, joka äkkiä nimettiin Tiina Tähtisilmäksi… 😀
Jamin synttärilahja: ultraäänilelu ja kyllä toimii!
Kaikki kuvat ovat tätä laatua.. 😀
Viikonloppuna on riehuttu, leikitty, syöty ruohoa ja vähän myös nukuttu..
😀
Vihdoinkin vähän levätään… 🙂
Jami oli muutaman päivän vanhempieni luona hoidossa, kun olimme reissussa. Hoidossa Jami näytti kaikenlaisia kivoja temppuja, kuten kuinka pitkälle vessapaperirulla riittää…
Edellispäivänä saatiin Jamin kanssa vieraita, Pafi ja Päivi tulivat käymään.
Pojilla on hassut ilmeet :coolsmile:
🙂
Jamin eka kesä ja poitsu kävi sunnuntaina ekan kerran uimassa/kahlaamassa meressä. Yksin ei meinannut mennä millään, mutta koirakavereiden johdatuksella mentiin reippaasti kahlaamaan ja sitten äkkiä rannalle! Ja sitten taas.. Uimiseksi ei sitä voi sanoa mutta käsipohjaa kahlattiin 🙂 Se riittää ensikerraksi! Seuraavalla kerralla ollaan varmasti rohkeempia. Uimistouhujen keskellä jäi kaikki kuvat vaan ottamatta :/
Jami sai myös ensimmäisen herneet sunnuntaina.
Maistuu hyvältä
Tätä on kiva pureskella
Näin Jami matkustaa, vöissä etupenkillä (jos ei ole muita kyytiläisiä). Jos etupenkki on varattu, joutuu Jami takapenkille, mutta ei se haittaa. Pikkukoiralla on kova taistelu pitää silmät auki matkan ajan eikä maatenkaan voi käydä vaan pitää puoliksi istua ja maata rötköttää 🙂 Ei millään malttaisi levätä vaikka kovin väsynyt koira on. Pakko olisi seurata kaikkea mahdollista.
Vielä jotenkin pystyssä… Väsyttää!
Nyt on jo silmät kiinni.
No nyt! Loppumatkasta Jami kävi oikein nukkumaan.
Viikonlopulla saatiin nauttia lämmöstä ja sitten tulee tietty jano! Vesi onkin parasta janojuomaa ja Jami tykkääkin juoda vetensä suoraan pullosta. 😀
Mitäs tässä on?
Mullekkin vettä
Tää maistuu parhaalle suoraan pullosta
Älä kaada ohi!
Juhannus ei mennyt niin hyvin kuin olisi ajatellut, mutta oli ihan mukavaa. Jamia pisti ampiainen huuleen torstaina ja naama oli ihan turvoksissa ja poitsu surkeana. Lauantaina oli vuorossa silmäkulma, johon pisti luultavasti paarma. :/ Voi pientä!
Oli Jamin lempijuttu oli ehdottomasti puutarhakeinu. Siitä riitti riemua vaikka kuinka…
Kaivaa kaivaa
Vihdoinkin Jami rauhottui syömään luuta. Siinä on kiva keinua… 🙂
